Hiiripä naapurit kutsui kestiin,
emo se hyöri,
poikaset pyöri...
Lattia laastiin portaat pestiin.

Pantiin pöytähän herkut hyvät
juustoa, voita,
ja makkaroita,
herneet ja pavut ja vehnänjyvät.

Vieraita saapui paljon kyllä
äiti ja mummi,
lapset ja kummi,
kaikilla juhlavaatteet yllä.

Herkkuja hyviä vieraat kiittää
hampaat ne naksaa,
syödä ne jaksaa,
vieläpä kotijoukoille riittää.

Niin mistä saitkaan lihat ja kalat
kysynpä sulta,
emäntä kulta,
meillä on kotona kuivat palat.

Ainahan sitä, kun liukkaasti liikkuu,
reikiä kaivaa,
polkuja raivaa,
Aitassa kinkut ja makkarat riippuu.

Siellä on hinkalot, laarit laajat,
meijerivoita, piirakoita,
juustoja, munia rivit taajat.

Mutta meillä on kotona kissa häijy,
suuri ja julma,
siitä on pulma.
Aina se pienten retkiä väijyy.

Onhan se meilläkin nimeltä Tuuro,
viiksiniekka,
kynnet kuin miekka.
Vaan se on onneksi vanha ja kuuro.

(Kirjoittanut: Immi Hellen)